Bilbao/Bilbo: vol 3

He-hei..

Taas on maanantai ja uusi viikko aluillaan. Viime viikkoon mahtui monenlaisia tunteita. Riemunkiljahduksista väsyneisiin syviin huokauksiin. Sitähän se elämä kai on. Viikolla herääminen tuntui takkuilevan pahasti, ovien paukkuessa kämpillä pitkin yötä. Itkua ja hampaiden kiristystä iltaisin vaativien työpäivien jälkeen, mutta siitäkin selvisin. Kimppakämpän varjopuolista.

Onneksi viikonloppu korjasi univelkoja ja jaksaa taas hablaa espanjaa ja esittää pantomiimia ko ei ymmärrä. Näillä näyttelijän lahjoilla ja treenauksella, voinkin pian hakea Teakiin. Monipuolista tää työ. Kerrassaan.

Mutta siis mitä viime viikkoon tulee työn puolesta, mukaan mahtuu mm. asiakaskäyntejä, palavereja pukumiesten kanssa, valokuvausta puututkijan kanssa ja photoshoppausta sekä kasvien luettelointia. Mukaan mahtui myös yksi melkein käsirysyksi kehkeytynyt kiivas asiakaspalveri, neuvottelua espanjalaiseen tapaan. Huutoa ja punaisia poskia.
Lisäksi viikkooni sisältyi pomoni perässä juoksemista, pomoni tietokoneen viruksen ihmettelyä sekä muutamien stailauskohteiden suunnittelua sekä valokuvausta. Paljon valokuvausta.

Tänään kävelin kotoa tänne duunipaikalle. meni melkein tunti, mutta olipa ihana tepastella pitkin vuorenrinteitä aamun auringossa. Tämä on hauska kaupunki. Kovin vuoristoinen ja laaksoa laakson perään, ikään kuin pieniä kyliä. Matkan varrella oli paljon yliopistoon matkaavia opiskelijoita, pieniä lapsia nimilaput rinnuksissa, aamukahvilla terassilla lehteä lukevia herroja ja rouvia. Elämää, siitä minä pidän. Espanja.

Tällä viikolla ajattelin myös käydä ostamassa junaliput Galiciaan. Entisille kotiseuduille. Enpä olekaan aikoihin käynyt siellä. Jännittää. Siellä onkin sitten Marian ja Antian näyttely minua odottamassa ensi kuun puolessa välissä. Odotan jo kovasti.

Viime viikko oli muuten täällä kovin lämmin. Varsinkin loppuviikko. Mittari alkoi taas kiriä kolmenkympin yläpuolelle muutamana päivänä. Viikonloppuna oli jopa hieman painostavaa ja hiostavaa. Helle. Hullua, nythän on jo syyskuu. Tosin en valita. En yhtään.

Bilbao kiittää ja kuittaa. Palataan asiaan.

Muistakaa hymyillä. Niin kait se kaiken järjen mukaan se elämäkin hymyilee sit takas.