torstai 27. syyskuuta 2012

vol 4

Kaixo! (euskeraksi moro)

Täällä sitä alkaa taas viikko olla työn osalta pulkassa. Vielä yksi päivä ja sit ois viikonloppu. Ah. Tällä viikolla tosin olen ollut astetta energisempi. Alkaa jo tottua pikku hiljaa tähän hurjaan vauhtiin (lue: paikasta toiseen juoksemiseen) duunissa. Eilen esimerkiksi oltiin kokouksessa Santanderissa. Mukava kyllä ko näkee niin monenlaisia paikkoja ja ihmisiä tässä työssä. Yksikään päivä ei ole samanlainen.

Santander vaikutti aika teolliselta kaupungilta. Mikä  ei tietysti yllätä, koska onhan se satamakaupunki. Vientiä ja tuontia. Matkan varrella oli ihastuttavia maisemia. Vuoria vuorien perään ja muutama todella kaunis ranta. En tiedä miksi, mutta vuoret tuovat minulle jotenkin rauhoittavan ja turvallisen tunteen. Vuorien suojassa on hyvä olla. Kokous, koski jotain suurempaa puistoaluetta ja taas käytiin kiivasta keskustelua eri osapuolten välillä. Paikalla oli työn tilaaja, toteuttajien edustajisto ja minä, Arantza ja Andrew Local4:sta suunnitelun puolelta. Sanasto oli aika vaikeaa ja minä lähinnä yritin keskittyä poimimaan sanakirjasta sanoja, joita en ymmärtänyt keskustelun edetessä. Olenkin kehittynyt varsinaiseksi sanakirjan pikaselaajaksi. Nykyään osaan jopa aakkosetkin.Eh.

Sain poimittua hyvin sanastoa ja lopulta ymmärsin suurinpiirtein, mistä hommassa oli kyse. Vaikean sanaston käsittely sekä äärimmäisyyksiin viety keskittyminen tosin aiheuttivat kivuliaan päänsäryn. Mutta kukapa on sanonut että oppiminen olisi helppoa. Päänsärkytablettia naamaan ja jaksoin vielä kertailla kotona illalla sanastoja ja hieman kielioppia. Päivä päivältä sanasto karttuu ja kohtahan puhun jo ihan sujuvasti arkkitehtuurisista linjoista ja jäteveden kanavoimisratkaisuista espanjaksi. Jepjep.

Muutoin viikkoni on kuulunut muutama paikallinen asiakaskäynti. Kävimme mm. jäteveden puhdistamolla listaamassa siellä jo olemassa olevia kasveja, jotta Arantza ja Andrew voisivat merkitä kasvit suunnitelmaan. Täällä on jonkin verran erilaisia kasveja kuin suomessa ja kasvit ovat vielä hieman vieraita suomeksi, saati sitten espanjaksi. Olen tullut siihen tulokseen, että järkevintä olisikin panostaa latinalaisiin kasvien nimiin. Tällöin voisi toimia kasvien parissa missäpäin maailmaa ikinä kulkeekaan. 

Täällä on ollut aika kivoja ilmoja, tosin iltaisin on alkanu vähän viilentyä.Aamuisin on ollut todella virkistävää kävellä toimistolle. Tosin jos minulla sattuu roikkumaan kamera kaulassa, matka saa joka kerta uusia reittivalintoja ja juoksen aina viimeisen puoli kilometriä. Unohdun ihmettelemään matkalle. 

Tässä hieman taas näkemääni ja kokemaani kuvin:


matkalla Santanderiin

vieläkin matkalla Santanderiin

ja tällastakin näkyi matkalla Santanderiin

vihdoin perillä Santander/Espanja

Santanderin satama

matkalla oli mutkia

Bilbao/Espanja (mun työpaikka oikealla, tuo paketissa)

tästä paikasta puhutaan paljon kotona

taidetta Bilbao/Espanja

kiinnostavat rappuset jokeen

jännää







maanantai 24. syyskuuta 2012

vol 3

He-hei..

Taas on maanantai ja uusi viikko aluillaan. Viime viikkoon mahtui monenlaisia tunteita. Riemunkiljahduksista väsyneisiin syviin huokauksiin. Sitähän se elämä kai on. Viikolla herääminen tuntui takkuilevan pahasti, ovien paukkuessa kämpillä pitkin yötä. Itkua ja hampaiden kiristystä iltaisin vaativien työpäivien jälkeen, mutta siitäkin selvisin. Kimppakämpän varjopuolista.

Onneksi viikonloppu korjasi univelkoja ja jaksaa taas hablaa espanjaa ja esittää pantomiimia ko ei ymmärrä. Näillä näyttelijän lahjoilla ja treenauksella, voinkin pian hakea Teakiin. Monipuolista tää työ. Kerrassaan.

Mutta siis mitä viime viikkoon tulee työn puolesta, mukaan mahtuu mm. asiakaskäyntejä, palavereja pukumiesten kanssa, valokuvausta puututkijan kanssa ja photoshoppausta sekä kasvien luettelointia. Mukaan mahtui myös yksi melkein käsirysyksi kehkeytynyt kiivas asiakaspalveri, neuvottelua espanjalaiseen tapaan. Huutoa ja punaisia poskia.
Lisäksi viikkooni sisältyi pomoni perässä juoksemista, pomoni tietokoneen viruksen ihmettelyä sekä muutamien stailauskohteiden suunnittelua sekä valokuvausta. Paljon valokuvausta.

Tänään kävelin kotoa tänne duunipaikalle. meni melkein tunti, mutta olipa ihana tepastella pitkin vuorenrinteitä aamun auringossa. Tämä on hauska kaupunki. Kovin vuoristoinen ja laaksoa laakson perään, ikään kuin pieniä kyliä. Matkan varrella oli paljon yliopistoon matkaavia opiskelijoita, pieniä lapsia nimilaput rinnuksissa, aamukahvilla terassilla lehteä lukevia herroja ja rouvia. Elämää, siitä minä pidän. Espanja.

Tällä viikolla ajattelin myös käydä ostamassa junaliput Galiciaan. Entisille kotiseuduille. Enpä olekaan aikoihin käynyt siellä. Jännittää. Siellä onkin sitten Marian ja Antian näyttely minua odottamassa ensi kuun puolessa välissä. Odotan jo kovasti.

Viime viikko oli muuten täällä kovin lämmin. Varsinkin loppuviikko. Mittari alkoi taas kiriä kolmenkympin yläpuolelle muutamana päivänä. Viikonloppuna oli jopa hieman painostavaa ja hiostavaa. Helle. Hullua, nythän on jo syyskuu. Tosin en valita. En yhtään.

Bilbao kiittää ja kuittaa. Palataan asiaan.

Muistakaa hymyillä. Niin kait se kaiken järjen mukaan se elämäkin hymyilee sit takas.




Työmatkalla näkyi taidetta seinässä


työkohde/jäteveden puhdistamo ja synkkä taivas

työkohde/jäteveden puhdistamo

Näkymä minun ikkunasta kotona

värejä.rakastan värejä!


Olipa hieno seinä

Värejä.Nam.

Bilbao/keskuspuisto

eräs työkohde

kesä

maanantai 17. syyskuuta 2012

vol 2

Haudi,

Toinen viikko takana ja kolmas aluillaan. Viime viikko olikin sitten aika lailla hurja. Parhaimpana päivänä menin ysiin duuniin ja pääsin puol ykstoista illalla kotiin. Puolen tunnin pikaisella ruokatauolla. Huh, aikamoista ja aamulla taas seuraavana päivänä ysiin duuniin.

Tunnelma kämpillä on aika väsynyt. Muutkin tekee hurjan pitkiä päiviä ja se vaikuttaa ilmapiiriin. Tosi hyvä porukka meillä kyllä kotona, mut kaikki hurjan väsyneitä niin menee valittamiseksi koko homma. Että jos joku luulee, et tänne ollaan tultu viettää vaan fiestaa ja siestaa ni ei se ihan niin kyllä mene. Ihan kunnon duunii tääl tehdään ja lisähaasteen kaikkeen luo tää kieli.

Harvemmin sitä espanjaksi keskustelee maaperätutkimuksista, mudan koostumuksesta tai kasvilajien vahvuuksista ja heikkouksista. Eipä kyllä. Joka päivä tapaan työssäni hurjan määrän uusia ihmisiä, sekin on väsyttävää kun kaikilla tahtoo olla erilainen aksentti tai tapa puhua espanjaa. Mut hyvin mä kaikesta huolimatta pärjään, vaikka osa meneekin ohi. Mulla kun on tapana selviytyä. Tää on taas yks haaste kaiken tämän elämänkoulun varrella. Haasteet pitävät hereillä.

Viime viikolla kävin mm. konferessissa Vitoriassa, baskimaan pääkaupungissa. Konferenssin aiheena oli lähiruoka ja sen tärkeys esim. kouluruokailussa. Osa konferessin puhujista piti puheenvuoronsa engllanniksi. Mikä helpotus. Vitorian kaupunki näytti oikein kauniilta ja vaikutti rauhalliselta. Täytyy ehkä käydä joku kerta tutustumassa paremmin kyseiseen paikkaan.

Konferenssin lisäksi viime viikon ohjelmaan kuului mm. keskuspuiston parannuskartoitusta, muutamassa terassikohteessa käyntiä ja puutarhakalusteiden valikointia sekä yhden toimistorakennuksen pihan ja rakennuksen ulkoasun suunnittelua photoshopin esityskuvien avulla.
Työ on ollut kyllä todella mielenkiintoista ja olen saanut olla monenlaisessa mukana. Ja minun mielipiteitäni ja ideoitani arvostetaan täällä. Olen taas onnekas.

Bilbaon kaupunki vaikuttaa koko ajan kivemmalta ja kivemmalta. Ihmiset ovat avuliaita ja ystävällisiä. Fiilistelen usein iltaista puheensorinaa kaduilla ja heinäsirkkojen siritystä. Tämä on espanja.



Heinäsirkka se siinä paistatteli päivää,rentoo

katutaidetta vaihteeksi:)

Konferensissa (Vitoria/Pais Vasco)

Guggenheim, onks tää nyt sitä taidetta?


Taidetta kukkasin



Kukkakoira läheltä

Ihmetellään puistoa, jota pitäisi parantaa

Löydettiin Sonan kaa vegeravintola Muga

Kivoja värejä roskiksen kyljessä







maanantai 10. syyskuuta 2012

vol1


Hola a todos,

Tultiin tänne Bilbaoon sunnuntaina. About 7 tuntia Münchenin lentokentällä alkoi painaa silmäluomissa. Mutta siitä selvittiin kertomalla huonoja juttuja ja nauramalla viel niille.
Bilbaoon saapuessa meitä oli vastassa Iker ja Estí. Oikein mukavia tyyppejä. Osa porukasta hyppäsi Ikerin autoon ja me mentiin Estín kanssa taksilla ''kotiin''. Matkalla lentokentällä eteen avautui mitä hienompia maisemia. Vuoria, joka puolella vuoria. Mahtavaa. 

Koti sijaitsee Orixe kadulla, jonne saavuimme aika väsyneinä ja suihkua huutavina. Nopea huonejako ja perusfaktaa. Ah, suihkuun. Pikaisen suihkun ja kotiutumisen jälkeen lähdettiinkin jo kiitämään kohti kaupunkia. Katsoimme reitit duunipaikoille ja kävimme syömässä. Päivä oli pulkassa.

Maanantaina menin ekaa kertaa toimistolle Bilbaon keskustaan. Toimisto on maisema-arkkitehtuuritoimisto, nimeltään Local4. Kv-koordinaatori Riia oli mukana ensimmäisessä tapaamisessa. Sovimme hieman käytännön asioista ja pusuttelimme posket kuolaan. Toimistolle yllätyksenä tuli etten osaa Autocad-ohjelmaa, joka toimii kaiken suunnittelun pohjana. Ohjaajani Arantza ei ollut kuitenkaan järkyttynyt asiasta vaan sanoi että kaikki järjestyy. Toimistolla oli mukava ilmapiiri.

Tiistaina menin aamusta suoraan katsomaan yhtä toimiston suunnittelukohdetta, terassia johon tahdotaan näkösuojaa ja stailausta. Myöhemmin toimistolla Arantza ohjeisti minua tekemään asiakkaalle kasviluetteloa hoito-ohjeineen. No espanjaksi tietenkin.

Keskiviikkona työskentelin kotoa käsin, muokaten samaista kasvilistaa. Torstaina oli yksi tapaaminen työkohteessa ja jatkoin kasviluettelon parissa. Perjantaina menimme taas stailattavalle terassille katsomaan kuinka työt siellä etenevät. Kävimme myös tutustumassa haasteelliseen työkohteeseen viemärintilaitoksen pihassa. Päivä oli hurjan kuuma, yli 30 astetta. Que calor! Ja siirtyminen paikasta toiseen kuumassa autossa alkoi lähennellä lämpöhalvauksen rajaa. Lopuksi vielä kävimme tarkastamassa yhden yksityispihan jollain hienostoalueella. 

Perjantaina työpäivän loppupuolella Arantza näytti myös pikaisesti minulle missä on lähin ranta, Plenziassa. Siellä oli hurjan kaunista. Ja koska päivä oli helteinen ranta oli myös täynnä ihmisiä. Elämää, me gusta. Samalla kävimme myös pomoni kanssa hänen äitinsä luona, täällä todellakin otetaan osaksi perhettä:)

Viikonloppu oli todellakin ansaittu. Selvisin hengissä vaikka minulle puhuttiin vain espanjaa. Mutta kyllä se otti voimille. Ensimmäinen viikko takana. Hurraa!

Täällä sitä sitten ollaan kolme kuukautta. Seikkailusta toiseen!

Linkki työpaikkani sivuille: Local4



Ranta/Playa Salvaje Sopelana/Bilbao/Espanja

Työkohteessa (pomoni Arantza, puutarhuri Juan Carlos Ja asiakas)

Aika ruma puisto:) Bilbao/ Espanja

Uuu..graffiti:)

paikallinen puutarhuri yhdessä toimiston kohteista/Bilbao

Yksi Local4-toimiston työkohteista. Santurzi/Bilbao


Täällä on vielä ihan kesä/Bilbao/Espanja

Tunnelmaa eka viikolta pop-taiteen muodossa